Muutoksia ja sairaslomaa

Blogi on ollut varsin hiljainen viimeisen kuukauden. En ajatellut tämän tauon näin pitkäksi venyvän, mutta erinäisten asioiden yhteensattumana niin pääsi käymään. Ensinnäkin, uusi työpaikka ja muutto aiheutti marraskuussa hulinaa kerrakseen. Lisäksi kävi kammottava haaveri, kun Halisen kynsi halkesi lenkillä pitkittäissuunnassa juureen asti, jonka seurauksena kynsi piti poistaa. Pari viikkoa meni jatkuvasti vuotavan kynnen kanssa, mutta uuden lekurikäynnin jälkeen saimme paremmat voiteet ja paketointivälineet ja paraneminen sai uuden spurtin. Nyt näyttää jo ihan hyvältä; kynsi on alkanut pikkuhiljaa kasvaa ja enää en ole pitänyt Halisella kauluriakaan. Tosin se ei kyllä H:ta haitannut, ihan innoissaan aina oli päätänsä tarjoamassa kun kauluri otettiin esille. :D Tämä kynsihaaveri sattui siis kolme viikkoa sitten ja agilitystä ajattelin olla sairaslomalla koko joulukuun, mutta luulen että ensi viikon tokotreeneihin me mennään paketti jalassa, koska kynsi näyttää jo sen verran hyvältä.

Kynnen vuoksi pannassa on ollut siis irtiolo, pitkät lenkit, kaikenlainen juoksentelu ja reuhaaminen (kröhöm) ja treenit tietenkin. Kotona ollaan sitten treenailtu tokojuttuja; paikkista runsaiden häiriöiden kanssa (ruokahäiriöitä olemme tehneet aivan liian vähän), perusasentoa (wuhuu, nyt mennään jo ilman käsiapuja ja H korjaa hienosti jo itse jos tulee vinoon), esineiden pitoa, seuraamista pienissä pätkissä, ja peruuttamista. Huh, ihan vahingossa otin yksi päivä peruutusaskeleen kun H oli perusasennossa ja se mokoma seurasi perässä. Ajattelin peruuttamisen olevan hieman hankalampi projekti (tosin yhden askeleen verran ei passaa tuulettaa) opettaa, mutta H hiffasi hyvin mistä on kyse. Kaukokäskyjä olemme myös tehneet ja etenkin I-S vaihtoja. Tässä ollaan vielä ihan alkutekijöissä, mutta pikkuhiljaa olen alkanut vaikeuttamaan (noussut itse seisomaan, ottanut etäisyyttä, pienentänyt käsimerkkiä jne). Lopussa on linkki kaukovideoon, missä on muutama pätkä Halkun kaukokäskyistä.
Tällainen tauko teki alkujärkytyksen jälkeen kyllä tosi hyvää, koska nyt ollaan keskitytty kunnolla niihin juttuihin mitkä välillä tahtoo unohtua. Lisäksi uskon että agilityn kannalta tällainen tauko on tehnyt hyvää, että asiat ovat saaneet kypsyä rauhassa.

Itse en tosin malttanut pysyä pois hallilta, vaan kävin itsenäisyyspäivänä agilityn ohjaustekniikkatunnilla (koutsin lainakoiralla). Koira oli loistava, itse en niinkään :D. Tällaiset tekniikkatunnit tulee itselleni kyllä ihan tarpeeseen, kun kaikki agilityyn liittyvä on niin uutta minulle. Niin joo, sain muuten alustavan lupauksen treenikaverilta, joka voisi alkaa Halkkua kisaamaan agilityssä. Itse en varmasti ikinä tule olemaan tarpeeksi rohkea, että uskaltaisin H:n kanssa kisaamaan aksassa. Tokossa kyllä, mutta agilityssä ei. Olen muutenkin ihan kauhea jännittämään ja en tykkää kisatilanteista yhtään. Lisäksi agilityssä kaikki on kiinni ohjaamisesta, muistamisesta, oikeista liikkeistä jne, joten H olisi jo eläkeläinen kun olisin itse valmis edes yrittämään. Ehkä se mieli muuttuu kun saadaan enemmän kokemusta, mutta tällä hetkellä tällainen vaihtoehto tuntuu hyvältä.

Halise ehti täyttää 8 kuukautta tässä hiljaiselon aikana. Iso tyttö jo! Loppuun kuvia kuukauden ajalta.

Laitan tähän vielä linkin meidän kaukokäskyvideoon, jonka kuvasin yhtien kotitreenien päätteeksi. Kaukoihin olen suht tyytyväinen, tosin vielä on hinkkaamista. Mutta sitä kait se tulee olemaan aina, koskaan ei ole täysin valmista :) 

Halisen kaukokäskyjä :)