Tänään käytiin pitkän tauon jälkeen tekemässä Halisen kanssa agilityä. Agility on jäänyt ehkä tietoisesti taka-alalle ja tokon perusteet on vienyt enemmän aikaa. Vuorokaudessa kyllä riittäisi tunteja tehdä muutakin, mutta sopivassa suhteessa täytyy olla lepoa ja vaan olemista. Vaikka kuinka kiva olisikin koko ajan jotain hääräillä, rauhoittumisella ja tylsyydellä täytyy olla sijaa arjessa. Joinakin päivinä olen huomannut Halisesta levottomuutta, jos päivä ei ole sisältänyt sen suurempia aktiviteetteja. Onhan se tietenkin normaaliakin pennulle, tietynlainen sählääminen, mutta näitä päiviä pitäisi olla sen takia lisää, että opitaan myös olemaan tekemättä mitään.
Noh, niihin agilitytreeneihin sitten. Tänään tehtiin hypylle takakiertoa, pujottelun alkeita, parit putkeen menot ja keinuharjoituksia.
Hypyn tarjoamista ja takakiertoa tehtiin nyt jo vähän pidemmällä etäisyydellä kuin viimeksi, reilulla käsi- ja kroppa-avulla kylläkin. Halise on kyllä ihan super nopea oppimaan ja parin toiston jälkeen ymmärsi yskän pidemmälle etäisyydelle. Unohdin tälle treenikerralle ottaa mukaan targetin, joten heitin palkan maahan. Takakiertoa ja hyppyä tehtiin tasaisesti kummaltakin puolelta. Lisäsin vähän vauhtia kierrättämällä Halisen ensin takaani, sitten ohjaamalla joko hypylle suoraan eteen tai takakierrolla. Vaihtelin myös omaa paikkaani; välillä hypylle suoraan edestä, sivusta, viistosti jne. Takakiertoa tehtiin ainoastaan aikalailla niin että olin itse suoraan estettä päin ja ohjasin esteen takaa takaisin kohti itseäni.
Pujottelua kokeiltiin neljällä kepillä ja hitaalla vauhdilla, ettei ensinnäkään varpaat murjoudu metalliosiin ja toiseksi ettei tule liian jyrkkiä kääntymisiä. Tarkoituksena olisi tehdä kepit tutuiksi ja ainoastaan kevyttä ja rauhallista pujoittelua. En usko että vauhdin lisääminen tulee olemaan ongelma myöhemmin. Halise kyllä heti tässäkin ymmärsi idean vaikkei aikaisemmin olla juuri keppeihin tutustuttu. Ohjasin Halisea kädellä ensimmäiset pari kertaa ja sen jälkeen ei juuri käsiapuja tarvittu, kun neiti pujoitteli pari kepin väliä itsenäisesti.
Putkesta olen kuullut useata eri mielipidettä siitä, että kannattaako sitä pennun kanssa tehdä, ettei varvasluut vaurioidu putken poimuihin. Olen tehnyt putki"harjoituksia" about kolme kertaa ja mielestäni tällainen harvakseltaan pari toistoa ei ole sen kummemmin suureksi vaaraksi, kuin tuo päivittäinen metsässä juoksentelukaan kivenkoloineen ja risuineen. Mitään kiirettähän meillä ei tämänkään suhteen ole, mutta kai se oma into päästä tekemään välillä vie voiton. Tehtiin tänään suoraa putkea pari kertaa niin, että jätin H:n maahan, menin itse putken suun viereen, ohjasin H:n käsiohjauksella putkeen ja juoksin putken vieressä ja lelupalkan heitin putken suun eteen. Kokeilunhalusta kokeilin myös putkea, joka oli sen verran käyrä ettei putken suusta nähnyt toiseen päähän. Ensimmäisellä kokeilulla Halise juoksi putken ulkoreunaa pitkin (putken ulkopuolella) ja toisella kerralla meni putkeen ja hienosti juoksi putken läpi.
Nyt putkiharjoittelut saa taas hetkeksi jäädä, kun näin mainiosti sujuu vaikka ei ollakaan kokeiltu paria kertaa enempää.
Keinuharjoituksia jatkettiin samalla kaavalla kuin eräässä aikaisemmassa postauksessa kuvien kera havainnollistin. Nyt nostettiin vähän keinun päätä, jotta saatiin lisää ääntä ja liikettä. Tehtiin myös ensin etutassuilla keinun pamauttamista lattiaan, jotta kolahdus ei tule aivan yhtäkkiä Halisen ollessa keinun päällä. Kolahduksesta H ei ollut taas moksiskaan, vaan innokkaasti pamauttelu keinua menemään.
Lopuksi otettiin vielä rauhoittumisharjoitukset, kun nämä agilityharjoitukset ovat Haliselle super mieluisia ja kierrokset nousevat. H rauhoittui hyvin syliin ja laskettuani hänet lattialle, olisi neiti siihen jäänyt nukkumaan 😄
Pian toivottavasti koittaa postaus sadetakista, jonka tekemisen kanssa olen saanut harmaita hiuksia ja hermot on mennyt useaan otteeseen. Kaava on vaihtunut välissä ja enemmän purettuja saumoja kuin ommeltuja.. toivottavasti saan takin pian valmiiksi 😄
