sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Aktiiviviikonloppu

Viikonloppuna on tullut juostua koirajutusta toiseen! Mutta toisaalta, en mä keksi mitä muutakaan tekisin mieluummin. Ihan parasta viettää aikaa omien karvakuonojen kanssa ja etenkin nyt Halisen kanssa, kun joka päivä huomaan enemmän ja enemmän kehitystä eri asioissa.

Eilen lauantaina vietettiin ilta treeniksellä, rennolla meiningillä puuhaillen. Kerrankin lähdin niin, ettei ollut mitään aikataulutusta ja sai olla ihan oman fiiliksen mukaan. Usein treenien jälkeen on vielä kaikenlaista ohjelmaa ja puuhaa ja tekeminen menee minuuttipeliksi. Nyt kerrankin ajan kanssa.

Tehtiin ensimmäiset ruutuharjoitukset suoraan ruutuun alustan kanssa. Perjantain treeneissä käytiin siihen läpi tekniikkaa ja harjoiteltiin lelun kanssa ruutuun menoa, muttei ehditty kokeilemaan alustan kanssa.
Lähetin Halisen aikalailla yksi askel ruudun etureunasta H:n ruutuun alustalle alustakäskyllä. Parin hienon toiston jälkeen lisäsin alustakäskyn perään ruutu-sanan. Kerran sanoin vahingossa "ruutuun" ja sinnehän se alustalle meni 😂 Vielä jatketaan kuitenkin alustakäskyn ja ruudun yhdistämistä. Palkkasin ruutuun ruoalla ja välillä leikittiin. Tekisi mieli kyllä lelullakin palkata, mutta haluaisin tehdä ruokapalkasta yhtä hyvän Halkulle ja siksi sitä lisäilen vähän enemmän harjoituksissa. Mutta eihän ne poissulje toisiaan, välillä voi leluakin käyttää.

Ruudun lisäksi tehtiin perusasentoharjoituksia peilin edessä. Hallilla on hyvä treenailla perusasentoa kun siellä on niin iso peili; näkee että asento on suora ja voi peilin kautta seurata Halisen katsetta. Tähän lisähaastetta tuomaan otin luopimisharjoituksia, eli H:n pään vieressä pidin kädessä namia ja se ei saanut katsella sitä. Tosi nopeasti oivalsi tämän. Ollaan tätä luopumista tehty niin että H on minun edessä, muttei perusasennossa.

Tehtiin parit kapulan noudot. Tässä olen yrittänyt hyödyntää kahden lelun leikillä harjoiteltua vaihtamista (kapula kädessä olevaan leluun) mutta H:lla on todella kova tarve palauttaa kapula minulle suoraan. Se lähtee kyllä tykkinä palauttamaan kapulaa ja kun huudan "jes" (palkkalupaus=vaihto leluun), niin H juoksee innoissaan luokseni ja odottaa että otan kapulan ja hän saisi lelun. Eilen H teki jopa niin, että se vaihtoi leluun, mutta vaihtoi uudestaan kapulan ja toi kapulan minulle. Nyt olen vähän pihalla että vahvistanko tuomista vai opetanko kunnolla irroittamaan. Riskinä on että vauhti hidastuu palautuksessa. Tietty tuon vaihdon voisi opettaa todella vahvaksi, mutta jotenkin minusta on tosi kiva että H palauttaa kapulan minulle. Ehkä en ole yrittänyt tarpeeksi hetsata lelulla, että H vaihtaisi kapulan siihen. Teoriassa tiedän että tuo vaihto olisi hyvä opettaa nimenomaan tuon vauhdin takia, mutta en haluaisi kuolettaa tuota intoa palauttaa kapula.

Loppuun tehtiin parit piiiiitkän matkan luoksetulot, kun aukaisin hallin välistä väliseinän, niin saatiin hurjan pitkä matka. Voi vitsit kun neiti painattaa lujaa!! Heikompaa hirvittäisi, kun vauhti on niin suuri. Hyvin se saa kuitenkin jarrut niin että ehtii just ennen jalkojani pysähtyä 😄
Vauhtia ei ainakaan puutu, mutta tarkkuutta vielä tarvitaan eteen tuloon. Mutta tätä ehtii viilaamaan, nyt haluan painopisteen vauhtiin ja motivaatioon.

Tänään käytiin jattilassa seuraamassa agilitykisoja. Nämä on ihan parhaita paikkoja tehdä kontaktiharjoitusta ja ohitella toisia koiria ja erityisesti vain pitää hauskaa leikkimällä ja temppuilemalla. Tietenkin osansa myös vaan olemisella, mutta jos tällaisessa paikassa keskittyminen pysyy minussa, niin pysyy missä vaan 😄 ohi kun vilistää koiria, ihmisiä, lapsia sekä haukkuminen ja leikkiminen kuuluu ja näkyy. Todella hienosti Halisella meni, keskittyi meikäläiseen ja ei reagoinut ohi kulkeviin koiriin.

Agilitykisojen jälkeen suunnattiin tekemään ohitusharjoituksia meille tuntemattomien koirakoiden kanssa. Eräässä facebook ryhmässä kyseltiin ohitustreenejä ja me kyllä mielellään niihin osallistutaan. Ohitukset menivät Halisen osalta kivasti. Kerran se pörhenteli ja veti kohti toista koiraa, mutta onneksi kutsusta palasi omalle paikalleen ja matka jatkui. Ohitettavat koirakot oli meille ehkä hitusen liian haastavia, kun oli vahvoja haukkuvia yksilöitä, mutta siihen nähden meni todella hienosti. Jouduinkin pistämään parastani, ettei Halisen keskittyminen herpaannu.

Loppuun vielä taas kuvia viikonlopulta. Tämä mobiiliversio jostain syystä jättää kuvat tekstiä isommaksi ja teksti näyttää siten epäsiistiltä, mutta menkööt.. en ole jaksanut perehtyä miksi se heittää kuvat isommaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti