Aloitetaan nyt siitä kamalasta kohdasta ja siirrytään loppua kohti onnistumisiin, niin jää hyvä mieli :D Eilen teimme ruutu harjoituksia niin, että toinen koirakko teki hallin toisessa päässä ruutuun menoa ja me Halisen kanssa kosketusalusta harjoituksia hallin toisessa päässä. Olin tehnyt alustalle menoa jo hetken ja olin palkannut Halisen onnistuneesta alustalle menosta. En antanut heti perään uutta käskyä vaan annoin H:n palkkaamisen jälkeen "hengailla". Samaan aikaan hallin toisessa päässä palkattiin koira leikkimisellä ja suurilla kehuilla, johon Halise reagoi. Se lähti painattamaan hallin toiseen päähän koirakon luokse häntä tapissa ja karvat pystyssä haukkuen (oletan että aikomuksena keskeyttää leikkiminen, koska tätä "ongelmaa" olemme työstäneet alusta asti= yrittää keskeyttää toisten leikit, saa kauheet hepulit kun näkee että toisia koiria leikitetään, ollaan kyllä päästy tässä hurjasti eteenpäin, mutta tässäpä saatiin hieno takapakki) ja minä karjuin perään perkelettä ja ei kuunnellut yhtään. Se pääsi koiran luokse. Hetken karjuttuani neitillä palasi korvat päähän ja lähti tulemaan luokseni. Ennen kuin pääsi perille asti, kääntyi ja lähti uudestaan koirakon luo. Tällä kertaa karjuin niin että meinasi suoni poksahtaa otsasta ja H kääntyi luokseni ennen kuin saavutti koirakon. Tällä kertaa tuli minun luokseni perille asti.
Analyysi tilanteesta:
1) En tiedä mistä johtuu, mutta arkailen tänne-käskyn käyttämistä ihan hirveästi läheltä piti tilanteissa, koska pelkään ettei H tottele ja jokaisesta epäonnistuneesta tänne-käskyn käyttämisestä sen teho vähenee. Olisi pitänyt tehdä näin : kun H lähti juoksemaan, karjumiset perään ihan täydellä teholla ja heti perään YSTÄVÄLLISELLÄ äänellä "tänne"! Todennäköisyys että H olisi tullut luokseni, olisi ollut suurempi kuin tuo minun paniikinomainen karjuminen ja hätääntyminen. Karjumiset siksi, että tietää tehneensä ihan hiiskatin väärin=palaute ja luoksetulokutsu perään= miten toimia oikein tässä tilanteessa. No, lattialle kaatunutta maitoa on turha itkeä, mutta ensi kerralla yritän muistaa tämän ns. paremman toimintamallin. Menin vaan ihan hemmetin paniikkiin, koska se ei ole IKINÄ karannut minulta mihinkään. Ei koskaan.
2) Olisi pitänyt tajuta alustaharjoitusen lomassa leikkiä enemmän ja innostaa enemmän. Sain palautetta taas tästä minun "pikkusievästä" kehumisesta, kun tilalle voisi saada innostuneemman koiran, kun heittäytyisin enemmän. Eli tässäkin, jos olisin ollut kiinnostavampi, ei H:lla olisi ollut todennäköisesti niin kova tarve päästä isottelemaan muille.
No, lopputulos on se että ketuttaa suunnattomasti. Ihan kamalasti. Ensimmäinen kerta ikinä, kun H karkaa toisen koirakon/ihmisen luokse. Pelkään, että nyt kun se hoksasi tuon, se tekee sen pian uudelleen. Tähän asti on ollut niin huippu fiilis olla sen kanssa kentällä yhtä aikaa kun on toisiakin koiria paikalla, koska olen voinut luottaa siihen, mutta nyt luottamus mureni kerta heitolla. Tottakai tämä harmitus johtuu itseni soimaamisesta ja sitä mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Tällaisia tilanteita vaan ei pitäisi sattua yhtäkään. Eilisen johdosta Halise sai lenkille jälkiliinan ja se on nyt liinassa siihen asti kunnes pystyn taas luottamaan siihen. Pyrin järjestämään lisää vastaavanlaisia leikkitilanteita (liina perässä), että H siedättyy siihen, että kentällä toisillakin on oikeus leikkiä ilman että neiti Päätänkaikesta tormaa paikalle. Nyt pitäisi tästä kuitenkin itse nousta ja ottaa kuitenkin luottavainen asenne, ettei liian varovaiseksikaan heittäydy. Tuollaista tilannetta en salli enää ainuttakaan, ja näinpä Halise on jatkossa valmennuksessa liinassa tai vapaana, jos harjoitukset ovat sellaisia ettei karkaamista tarvitse pelätä.
Mokoma karkulainen!! |
Sitten niihin onnistumisiin ja iloisiin asioihin. Treenit olivat mitä mainioimmat, juuri sellaisia aihealueita mitkä ovat tällä hetkellä ajankohtaisia. Meidän koutsilla on itselläkin työlinjaisia narttuja ja tietää niiiden vinkeet, joten häneltä on kiva ottaa oppia, kun näkee miten hänen koirat toimii ja miten hän on itse niitä kouluttanut. Tietenkin kaikki asiat ei toimi kaikille, mutta tähän mennessä on toiminut meille Oonan opit hienosti.
Ruutua olen aloitellut alustakosketuksen harjoittelulla ja nyt harjoiteltiin ruutua myös lelun avulla. Näitä sitten sopivassa suhteessa jatkossa, niin saadaan ruutuun vauhtia ja tarkkuutta. Lelulle juoksu ruutuun tehtiin pitkän matkan päästä, niin saatiin superisti vauhtia ja potkua ruutuun juoksemiselle.
Seuraamiseen sain aivan uuden näkökulman, jota ehdottomasti aion kokeilla. Tähän mennessä me ei olla tehty seuraamista ollenkaan, juurikin sen takia kun en ole osannut päättää miten haluan sen opettaa. Ensin me tehdään perusasento ja tekniikka vahvaksi, ennen kuin alan sekoittamaan siihen seuraamista. Opetan käytännössä paikallakäännökset ensin ennen seuraamista. Tässä meillä on vielä työmaata, niinkun olen aikaisemmin sanonutkin etten pidä perusasennon kanssa kiirettä. Haluan tehdä siitä mahdollisimman täydelliset ja perusteet niin kuntoon, että ei tarvitse aikuisena vääntää sen takia, että on huonosti hutastu pohjatyöt. Seuraamista alan jossain vaiheessa opettamaan koutsin ohjeiden mukaan luopumisen kautta. Tästä varmaan kirjoittelen sitten enemmän, kun se on ajankohtaista. :)
Kaukokäskyjä olen tehnyt tarjoamisen kautta ja ne näyttää jo oikein kivalta. Olen tehnyt niitä tähän asti niin, että olen ollut kyykyssä Halisen edessä, mutta nyt seuraava askel on nousta itse seisomaan. Olen tehnyt tähän asti vain maahan ja istu, mutta nyt hyvin ohjeiden kera alan opettamaan myös seisomista. Urakkana olisi opettaa seisominen pienen pompun kautta, jotta siitä saa mahdollisimman sähäkän ja nopean.
Palautetta sain tosiaan taas tästä minun vähän tehottomasta kehumisesta ja leikkimisestä, ja aion siihen taas kiinnittää huomiota. Koutsi kuulemma hiillostaa siksi, koska näkee paljon Halisessa potentiaalia ja siitä saisi enemmän potkua irti, jos itsekin heittäytyisin enemmän.
Takaisin jälkiliinan käyttöön. Paremman kuvan toivossa tosin jälkiliina on otettu pois :D |
Lenkillä tuli taas normaalisti ihmisiä vastaan ja Halise oli jälkiliinassa. Eihän se sinne lähtenyt, onneksi, mutta oman mielenrauhan vuoksi jälkiliina on taas kehissä määrittelemättömän ajan verran. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti