Vapaapäivä

Tänään vietettiin vapaapäivää koko perheen voimin mustikoiden keräämisen merkeissä. Vapaapäivä oli myös koirilla, ei treenejä eikä temputuksia, ainoastaan rentoa rallattelua metsässä. Välillä täytyy itseä muistutella vapaapäivistä koirille, vaikka ne aina ryhtyy innokkaasti tekemiseen mukaan, niin yhden vapaapäivän jälkeen meno on taas paljon täpäkämpää.

Vividillä on nyt koko viikko vapaata, meillä on nimittäin tulevana lauantaina Muuramessa tokokoe. V toimii parhaiten, kun ennen suoritusta on ollut pidempi vapaa treeneistä. Uskoisin että parit luoksarit teen ensi viikolla, koska näin viime hetkellä päätin että teen luoksetulon eteen ja siitä sitten perusasentoon. V on innostunut viime aikoina törmäämään jalkaani luoksetulossa kun pyydän sen suoraan viereeni. Olemme treenanneet tätä pois kaikella mahdollisella, mutta se vauhti on ilmeisesti niin suuri, että ei malta hidastaa ajoissa. Sitten taas tässä eteentulossa ongelmana on ollut vino perusasento. Otan kuitenkin vinosta PA:sta mielummin pistevähennyksiä kuin jalkaan törmäämisestä, koska alo-luokassa ollaan kuitenkin vähän armollisempia hitusen vinosta perusasennosta kuin törmäämisestä ohjaajan jalkaan, ainakin olettaisin? Viime kisat (meidän ekat) meni muuten hyvin, mutta omasta virheestä kapulan pidosta saatiin vain 5 arvosanaksi. Luotan ja tiedän että koira osaa hyvin, mutta suoritukseen vaikuttaa järkyttävä esiintymisjännitys ja sitä myötä oma vire ja elekieli. Täytyy yrittää rentoutua ja olla hyvillä mielin; hymyillä enemmän ja yrittää olla miettimättä mitä ollaan tekemässä. Kesällä käytiin möllikisoissa tämän oman jännityksen takia ja tehtiin siellä kaksi kehää. Toinen meni mun jännityksen piikkiin vähän niin ja näin, mutta toinen kierros oli selkeästi parempi, kun olin itse jo rentoutuneempi. Jokaisesta näistä oppii aina lisää ja toivoisin että möllikisoja olisi enemmänkin, niin pääsisi itse työstämään tätä jännitystä. Toivottavasti lauantaina kaikki sujuu kivasti ja ilman suurempia kommelluksia. Haasteena meillä on lisäksi se, että Lyyli aloitti juoksut ja V on tästä tietenkin vähän sekaisin. Lyyli menee ensi viikoksi hoitoon siskoni luokse, jotta saadaan täällä kotona Vividin hermoja kuriin ja toivottavasti vähän järkeä tekemiseen. Tällä hetkellä huolestuttavasti näyttää siltä että ei kauheasti tekeminen kiinnosta, vaan ulkonakin saa kovaan ääneen antaa käskyjä että menee korvien väliin. Toisaalta nämä kisat voisi perua, mutta edellisetkin jäi väliin samasta syystä. Mennään nämä ja katsotaan sitten seuraavia syksylle. Pidän kyllä vaihtoehtona perua, jos näyttää että meno yltyy mahdottomaksi.

Halisen kanssa ensi viikolla on luvassa yhteiset tokotreenit seuran jäsenten kanssa maanantaina, tiistaina paimennustreenit ja agilitykuvioita katsellaan loppuviikolle. Noutotreenejä tehdään leikin varjolla omalla pihamaalla tai aamulenkkiin yhdistettynä. Yritän yhdistellä paljon esimerkiksi perusasentotreeniä lenkkeilyn sekaan, että aina ei harjoittelut ole nimenomaisia treenihetkiä.

Tänään metsässä Jukka huomautti, että pyydän Halisea turhan paljon luokse. En ole tätä aikaisemmin siihen kiinnittänyt huomiota, mutta jatkossa aion vähentää luokse kutsumista, ja silloin kun kutsun, luvassa on leikkiä ja temppuja. Nyt nimittäin kun olimme metsässä koko lauma, välillä H ei olisi malttanut tulla käymään vaikka kutsuin. Syynä varmaan se, että "tule"-käskyllä sai luotani kinkkua ja vaihtoehtona oli temmeltää Vividin kanssa. Tähän panostusta, koska haluan että molemmilla luoksetulokäskyillä tullaan yhtä innokkaasti. Kai sitä tulee kutsuttua senkin takia tiheään luokse, koska se on hyvää harjoitusta ja haluan pitää H:n lähellä. Mutta onhan tässä tietenkin se varjopuoli, että luoksetulo ei ole ehkä niin palkitsevaa ja hauskaa, jos sitä tehdään liian usein.. hyvä oli taas tällainenkin kuulla ulkopuoliselta, koska niinkuin viime postauksessa tuli todettua, aika sokea täällä koulutuskuplassa on eikä kaikkea tule huomattua.

Loppuun vielä kuvasatoa marjareissulta  😊